Avoin kirje Suomen pääministerille, rouva Sanna Marinille Poliitikot

29. syyskuuta 2020.

Hyvä Sanna Marin,

Otan sinuun yhteyttä, sillä pidän sinua järkevimpänä maan johtajista. En seuraa politiikkaa paljoakaan, mutta arvioni mukaan on suuresti sinun toimiesi ansiota, että Suomi onnistui välttämään uuden viruksen aiheuttaman valtavan paniikin ja siitä seuraavat epäpätevät keinot, joka ei suurimmalta osalta maailman muista maista onnistunut. Erittäin suuri kiitos sinulle siitä!

Virusten olemassaolon ja niiden tautiin johtavan vahingoittavan vaikutuksen selvitettyään, ihminen julisti Pyhän Sodan niitä vastaan. Kun kuitenkin katsotaan virusten globaalia esiintymistä, niiden vahingoittavia vaikutuksia pitäisi pitää poikkeuksena, eikä normina. Itse asiassa me ja luonto ympärillämme on täynnä viruksia, mutta silti esimerkiksi polioviruksen aiheuttamien epidemioiden aikana van yksi tai kaksi ihmistä sadasta tuhannesta sairastuu ja useimmat näistä taudeista ovat melko lieviä.

Tästä seuraakin tavallaan paradoksi – keskitämme huomiomme ainoastaan näihin poikkeuksellisiin tapauksiin, joissa viruksen kohtaaminen johtaa tautiin. Loput tapaukset eivät näytä kiinnostavan meitä lainkaan.

Eikö olekin ihmeellistä, että ”loiset” ja ”tappajat” ovat kaikkialla: kehoissamme, syömässämme ruoassa, juomassamme vedessä, hengittämässämme ilmassa, mutta elämä ei katoa mihinkään, vaan sen sijaan kehittyy jatkuvasti? Ehkä siis virusten ainoa rooli biosfäärissä ei olekaan saatanallisen taudinaiheuttajan rooli?

Virukset ovat koko ihmiskunnan selviytymisen kannalta välttämättömiä. Niiden ansiosta elävät organismit voivat sopeutua ympäristön muutoksiin. Jos poistat joitakin viruksia, jotka ovat olleet kanssamme tuhansia vuosia (esimerkiksi rokotteilla tai liiallisella desinfioinnilla), muut virukset ottavat niiden paikan ja ne eivät välttämättä ole vähemmän vaarallisia (ajattele viimeaikaisia tapahtumia, joissa virukset ovat levinneet ihmisiin linnuista ja eläimistä tai sairaalalähtöisiä infektioita).

Jokaisen ihmisen suolistossa elää noin kaksi kilogrammaa eri mikro-organismeja, mukaan lukien jopa jäykkäkouristusbakteeri. Näiden mikrobi”heimojen” suhde toistensa välillä vaihtelee, jotkut ovat ystäviä keskenään, jotkut vihollisia. Esimerkiksi influenssavirus ja koronavirus ovat ristiriidassa keskenään, mutta ensin mainittu on niistä luonnollisesti vahvempi. Paikoissa, joissa on paljon influenssaa, on vähän koronavirusta.

Vuodesta 1996 lähtien on aloitettu laaja-alaisia influenssarokotuskampanjoita ottamatta yllämainittua huomioon. Tämän seurauksena olemme onnistuneet voittamaan influenssaviruksen. Influenssa on käytännöllisesti katsoen kadonnut, mutta samalla akuuttiin hengitystiesairauteen kuolleiden määrä on noussut, erityisesti niissä maissa, joissa influenssarokotetta jaetaan kaikkein laajimmin (esimerkiksi etelä-Euroopassa).

Tästä herää kysymys – miksi ihmiset kuolevat, jos influenssa on poissa? On loogista olettaa, että koronavirukset ovat vallanneet vapautuneen tilan. Ensin näitä olivat SARS ja MERS, joiden kuolleisuus oli 30-50 prosenttia. Nyt ne on onneksi syrjäyttänyt SARS-CoV-2. Onneksi siksi, että se on vähäpatogeeninen, kuolleisuus on ainoastaan prosentin osia.

Miksi jotkut ihmiset sairastuvat ja toiset pysyvät terveinä? Se riippuu immuniteetista ja kehon kyvystä vastustaa aggressioita. Immuniteetti vuorostaan on hyvin riippuvainen psyykkeestä. Kun ihminen tuntee pelkoa, paniikkia, surua tai toivottomuutta immuunisysteemi usein heikkenee. Aiheutuu eräänlainen psykogeeninen AIDS.

Useimmat meistä ovat terveitä viruksen kantajia ja ei ole syytä olla huolissaan. Tästä päädymme johtopäätökseen – ei ole potilas nollaa, eikä ole järkeä täydellisessä eristyksessä. Virus on joukossamme, se on kaikkialla.

Ihmiskunta on nyt paniikissa ja toimii impulsiivisesti. Maailma on paniikkikohtauksen kourissa, jonka vuoksi järkevä arvio tapahtuneesta ei onnistu. Pelko valtasi koko maailman suurella nopeudella. Tämä tapahtuu ensimmäistä kertaa ja on yhteydessä modernien kommunikaatiotapojen tarjoamiin mahdollisuuksiin, joiden ansiosta koko ihmiskunta muuttuu kollektiiviseksi mieleksi ja joko saa aikaan sosiaalista optimismia ja alitajuista iloa tai päinvastoin uppoaa pelon, paniikin ja epätoivon tilaan, kuten nyt.

Koronaviruksen massatestaus tuo oman negatiivisen lisänsä myös. Kaikki käytetyt testit ovat epäsuoria ja antavat merkittävän määrän vääriä positiivisia tuloksia (erityisesti pikatestit). Testien lisääntynyt määrä johtaa väistämättä tapausten virheelliseen nousuun tilastoissa. Ainoastaan elektronimikroskoopilla tehty tutkimus voi luotettavasti havaita virusten esiintymisen, mutta tällaiset tutkimukset ovat liian kalliita ja aikaa vieviä, eikä niitä voida tehdä kuin tieteellisissä tutkimuslaboratorioissa. Näin ollen, laaja-alainen testaaminen antaa ainoastaan epäluotettavia tuloksia.

Vaatimukset maskien käytölle, sosiaalisen etäisyyden pitämiseen jne. ovat epäbiologisia ja epäinhimillisiä ja lisäksi pahentavat tilannetta, jopa sopii kansainvälisille jättiläisille ja lääkeyhtiöille. On hyvin tuottavaa ensin pelotella ihmisiä vihollisviruksilla ja vihollisbakteereilla ja sitten tarjota ihmelääke. Tämän johdosta rikkaat tulevat jälleen rikkaammiksi ja köyhät köyhemmiksi. Istutettu paniikki aiheuttaa immuniteetin vähenemistä, joka johtaa tarttuvien tautien leviämiseen sekä alkoholin ja huumeiden käytön sekä rikollisuuden lisääntymiseen.

Syntyy julma noidankehä: rajoittavat toimenpiteet (lockdown) aiheuttavat tapausten määrän nousua johtuen lisääntyvästä pelosta (psykosomaattinen tekijä) ja tapausten määrän nousu vuorostaan oikeuttaa uusien rajoittavien toimenpiteiden määräämisen ja niin edelleen.

Kuka keksi ajatuksen, että maailma on vaarallinen paikka? Hyvä keino hallita orjia: ”Pidämme teidät turvassa ja te pidätte pään alhaalla”. Mutta ehdotettu turvallisuus on mielikuvituksen tuotosta, sillä tehdyt virheelliset toimenpiteet heikentävät taloudellista tilannetta, joka aiheuttaa tulevaisuudessa epäsuorasti itseluottamuksen puutteesta johtuvia tauteja sekä ihmisten jakautumista (millaista on nähdä biologinen uhka kaikissa tulijoissa!). Epäsuoria tappioita ei kuitenkaan lasketa enää.

Sosiaalisen tietoisuuden manipuloinnin tunnusmerkki on vihollisen etsiminen. Tässä nimenomaisessa tapauksessa vihollisiksi julistetaan seuraava virus (yksi tuhansista), joka on täyttänyt avoimen ekologisen paikan, sekä tietämättömät kansalaiset, jotka ovat saaneet sen ja jotka kieltäytyvät noudattamasta korruptoituneen WHO:n antibiologisia ja epäinhimillisiä suosituksia.

Maailma on turvallinen ja reilu – muuten meitä ei olisi syntynyt tuhansien vuosien ajan. On vain niin, että turvallisuus ja oikeus pitää käsittää hiukan laajemmin – maailma ei ole pelkästään kotona pakastimen ja TV:n edessä istumista maskien ja hanskojen kanssa. Tämä on maailman, kommunikaation, tunteiden ja fyysisen kontaktin tuntemista. Sosiaalisten siteiden vahingoittaminen on paljon haitallisempaa henkisen ja sitä kautta myös fyysisen hyvinvoinnin kannalta. Ihmisten ei pidä pelätä toisiaan!

Pyydän sinua pysäyttämään tämän pelon epidemian. Kaikkien, jotka uhkailevat ihmisiä viruksilla ja vaativat rajoittavia toimenpiteitä, pitäisi ymmärtää, että he eivät ole ihmiskunnan pelastajia, vaan rikollisia. Jotkut tekevät tämän tietenkin tahallaan, mutta en halua nyt lietsoa salaliittoteorioita. Loput eivät vain ajattele ajoissa tarkasti ja ovat vilpittömästi valmiita vaihtamaan vapautensa kuvitteelliseen turvallisuuteen. Sellaisella hetkellä maan vastuullisen johtajan ei tule antaa tilaa paniikille, eikä hallita pelolla.

Kehotan sinua myös lopettamaan WHO:n rahoittamisen ja aloittamaan tutkinnan koskien sen pääjohtajan Tedros Adhanom Ghebreyesusin toimia ja taka-ajatuksia sekä hänen suhteitaan Kiinan kanssa. Hän on yksi Tigray People’s Liberation Frontin johtajista (TPLF, joka on listattuna Yhdysvaltain kotimaan turvallisuusviraston globaalin terrorismin tietokantaan). Tedros Adhanom Ghebreyesus on muuten kaikkien aikojen ensimmäinen WHO:n pääjohtaja, jolla ei ole lääketieteen tutkintoa.

Osoita todellisen johtajan päättäväisyyttä, kuten Carl Gustaf Mannerheim. Johtajan, joka ei pelkää tehdä päätöksiä, eikä huolehdi siitä mitä ihmiset ja vastuuton media tulevat sanomaan (”pelataan varman päälle, jotta kukaan ei valita meistä, jos joku kuolee nyt”; kun myöhemmin kuolevat tulevat olemaan seuraavan johtajan huolenaiheita).

Suomi on aina ollut esimerkki harmonisesta suhtautumisestaan luontoon. Joten jatketaan elämistä sopusoinnussa luonnon kanssa, eikä taistella sitä vastaan desinfioinnin ja eristäytymisen keinoin.

Olen vakuuttunut, että Suomen vapaa kansa ei tarvitse G. Orwellin romaanin ”1984” kuvaamaa muurahaiskeon antamaa turvallisuutta!

Vilpittömästi sinun,

Ilya Nikitin, Ph. D.